DOP oppimispolkuja: PROJEKTEJA

Lappeenrannan DOP-koulutuksen kevään 2016 projekteja

Tuulisähkö tulevaisuuden energiamuoto

Voinsalmen koulu

Siirin ja Viivin DOP-puhe Voisalmen koulun 6. luokkalaisten tutkijasymposiumissa “Tuulisähkö tulevaisuuden energiamuoto”.

Projektisivu

Puhe kirjallisena

Suomi

Kuusimäen koulu

Suomen kaupungit-projekti toteutettiin Kuusimäen koulun kolmannella luokalla pääosin maaliskuussa 2016. Projekti aloitettiin Suomi-aiheisena helmikuussa, mutta aihetta rajattiin suppeammaksi, koska alkuperäinen projekti ei toiminut. Oppilaat tekivät pareittain itse valitsemistaan kaupungeista esittelyvideot iMoviella. Elokuvan tekeminen oli luokalle uusi ja mieleinen asia. Oppilaat harjoittelivat projektissa myös tiedon ja kuvien etsintää netistä. Lisäksi ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla käytiin Suomi-aiheen yleiset asiat läpi oppikirjasta.

Oppilaiden videot julkaistiin koulussa käytävän seinällä olevaan karttaan liitettyinä QR-koodeina.

Opettajista projektiin osallistuivat luokanopettaja ja englanninopettaja.

Luonnon talvehtiminen

Lappeen 2D

Matti Kähkönen

Teimme jo viime syksynä yhden täysin mönkään menneen projektin. Siitä viisastuneena teimme ryhmäjaon metatyönä ja etukäteen, mutta oppilaat silti saivat valita oman mielenkiinnon kohteen täysin itsenäisesti., aiheena oli luonnon talvehtiminen. Tämä toimi. Ongelmia tuli alkuvaiheessa, kun kaikki olisivat halunneet tutkia samaa eläintä (bandvagon, ei siis mielenkiinto).

Oppilaiden oman ajattelun ja aivotyön herättely oli meidän projektissa keskeisintä ja siihen käytettiin suurin osa ajasta. Tämä tuotti tulosta tuska ja ohjaamisen kautta ja loppujen lopuksi jokainen 22:sta oppilaasta sai kuin saikin omassa päässään tapahtuneen ihmettelyn kautta kysymyksen paperille, osa tietenkin vahvasti avustettuna.

Yhteistyössä porukat kasattiin talvehtimistyylin mukaan, joka osoittautui melko lailla hyväksi. Talvella aktiiviset, muuttolinnut, horros, talviuni ja kasvit/puut. Tämän jälkeen ryhmät valitsivat 1-3 kysymystä, jota lähdettiin selvittämään. Ratkaisuja tuli monenlaisia perinteisestä taulupiirustuksesta, kirjan kautta videoon. Lopputuloksia lieneee turha arvioida, vaan sitä ajatusprosessia, joka työskentelyn takana oli. Lisäksi meille tuli pieni välipolku talven käsitteiden selvittämiseksi heti alkuun ja sekin työ oli erittäin hedelmällistä.

Silmäprojekti

Yhdeksäsluokka

Kesämäenrinteen yläkoulu

Aloitimme projektin kysymällä oppilailta, mitä he tutkisivat, jos voisivat tehdä projektin, jossa yhdisteltävät oppiaineet olisivat matematiikka ja ihmisen biologia. Teetimme jo tässä vaiheessa oppilailla valkoisen paperin testin. Oppilaat ehdottivat aiheiksi dinosauruksia, syöpää ja silmää.

Näiden ehdotusten pohjalta valitsimme aiheeksi silmän, koska kyseiseen aiheeseen oli mahdollista yhdistää opettamamme aineet, matematiikka ja biologia sekä välillisesti myös englanti ja äidinkieli.

Tämän jälkeen oppilaat keksivät aiheesta valtavan määrän kysymyksiä, jotka sitten jaoteltiin aihepiireittäin. Seuraavaksi jokainen oppilas valitsi itseään kiinnostavan kysymyksen, ja tätä kautta muodostui kuusi ryhmää, jotka aloittivat tiedonhaun aiheeseensa liittyen. Oppilaat toteuttivat lopputuotoksen videona tai diaesityksenä. Tämän lisäksi ryhmät kirjoittivat työskentelystään oppimispäiväkirjaa englanniksi. Työskentelyn lopuksi ryhmät esittivät projektinsa muulle luokalle ja ohjaaville opettajille. Esitysten jälkeen kävimme palautekeskustelun oppilaiden kanssa. Viimeiseksi oppilaat tekivät työskentelystään itsearvioinnin. Työskentelyyn käytettiin yhteensä noin 20 tuntia.

Oppilaiden oli haasteellista hahmottaa, mitä projektissa oli kokonaisuudessaan määrä tehdä. Varsinkin alussa ohjausta tarvittiin enemmän kuin osasimme odottaa ja antaa. Myöskään meillä ohjaajille ei ollut aivan selvää kokonaiskuvaa projektin etenemisestä, koska teimme tällaista ensimmäistä kertaa, mikä ei voinut olla vaikuttamatta työskentelyn etenemiseen. Olimme kuitenkin tietoisia, että näin on, ja halusimmekin edetä melko avoimin mielin. Lisäksi projektin alkuvaiheessa osa opettajista oli useampia tunteja poissa, mikä entisestään saattoi vaikeuttaa työskentelyn aloittamista.

Oppilaat olivat erityisesti tyytyväisiä siitä, että oppivat tekemään videoita, ja osa mainitsi sen, että oppivat työskentelemään paremmin sellaisissa ryhmissä, joissa eivät tavanomaisesti työskentelisi. Opimme, että opettajalla pitää olla niin sanotusti homma hallussa heti projektin alussa, vaikka liikaa ei saisikaan ohjata.

Aaltoliike, valo ja lämpö

Koulu?

Riitta Kaartinen

Jakson alussa sain kaksi seitsemännen luokan fysiikan ryhmää. Molemmissa ryhmissä esittelin lyhyesti kurssiin liittyviä sisältöjä (aaltoliike, valo, lämpö) ja pyysin oppilaita valisemaan mieleisimmän aiheen. Molemmat ryhmät valitsivat valon.

Aluksi ryhmät miettivät ja kirjasivat ylös asioita, jotka edes jollain tavalla liittyivät valoon:

- mitä valo on?

- valokuva

- peilit, linssit

- sateenkaari

- minkä väristä valo on?

- aurinko

- kamera

- laser

- ym.

Ryhmissä muodostui melko helposti pienenpiä työryhmiä, jotka valitsivat itselleen eniten kiinnostavan aiheen. Ei haitannut vaikka useampi työryhmä oli valinnut saman aiheen.

Ohjeena oli lähteä tutkimaan omasta ympäristöstä ilmiötä. Kaikki luokasta löytyvät välineet (peilit, linssit, prismat, laser, valotusmittari, lamput, kynttilät ym.) olivat käytettävissä, lisäksi oppikirja, netti sekä kirjasto/mediateekki. Omaa kännykkää sai ja oli toivottavaa käyttää kuvaamiseen. Useimmat kirjasivat tekemisensä chrome -bookilla doc -tiedostoiksi.

Tuotokset

Ryhmä 1

- tietoisku valon ominaisuuksista (seinätyö) + Kahoot-tietokilpailu

- diaesitys linsseistä + Kahoot-tietokilpailu + sanaristikko

- tietoisku auringosta

- peilitutkimus kokeellisesti (valon eteneminen erilaisissa peileissä)

- kamera (historiaa, rakenne, käyttö)

- sateenkaari

Ryhmä 2 (tämä ryhmä oli hieman haasteellinen ja joidenkin tuotosten valmistuminen on vielä vaiheessa)

- neulanreikäkamera (rakentaminen, kuvan ottaminen, kuvan kehitys)

Sää

Kesämäen koulu

Opettajien mietteitä DOP- projektista

Väitämme, että olemme tehneet monta asiaa aivan väärin mutta myös monta asiaa oikeinkin projektin aikana. Varsinaisesti tällaiset projektit eivät ole meille vieraita, sillä meidän kummankin luokissa on projekteja liikkeellä useasti lukuvuoden aikana. Lähinnä ne liittyvät luokka- asteen opetussuunnitelmaan. Nyt näimme aiheen irralliseksi ja siksi koimme tehtävässä erityistä haastetta.

Kummassakin luokassa projekti on toteutettu ryhmätöinä sekä olemme sitoneet toimintaan voimakkaasti tietoteknisen oppimisen. Toisessa luokassa oppimisalustana on käytetty google chromea kun taas toinen ryhmä on työskennellyt omena- maailmassa. Ryhmiin jakautumisen jälkeen oppilaat ovat työskennelleet välillä ohjatusti, välillä oman tietonsa perusteella. Ongelmaksi kohdallemme muodostui asiantuntijuuden käyttö, sillä meteorologista tietoa ei kaupungistamme löydy. Jouduimme toimimaan puhtaasti sähköpostin kautta, joka jätti asian mielestämme irralliseksi lasten oppimista ajatellen. Vaikka asummekin yliopistokaupungissa, sieltäkään emme saaneet mitään apuja. Harmillista sinänsä!

Olemme pyrkineet tutkimaan ongelmaamme monipuolisesti monelta eri näkökannalta, lähinnä internetin tietokantoja apuna käyttäen. Vanhempien tai muiden asiantuntijoiden tieto ei ole meitä auttanut. Olemme kuitenkin yrittäneet mitata tuulen eri voimakkuuksia. Retkellekään emme päässeet koulunpihaa/ läheistä lentokenttää kauemmaksi.

Projekti venyi ja paukkui ja koimme motivoinnin välillä haastavaksi.

Olemme kuitenkin oppineet paljon. Sekä oppilaat mutta myös me opet! Kiireisessä koulun arjessa tutkimuskohde ja suunnitelma on tehtävä erityisen tarkasti, aikataulua unohtamatta. Aiheen tulisi myös olla enemmän oppilaiden tasolta, siihen he tarvitsevat mielestämme opettajan ohjausta. Otimmeko liian vaikean aiheen, sitä jäimme pohtimaan.

Kansainvälisyyskasvatus

Sammonlahden koulu

Opettajat:

Terhi Heinonen, Jussi Korhola, Marjo Lehtinen ja Sanna Pesonen

Rehtori toivoi meidän miettivän DOP-projektissamme koulun käytänteitä laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien suhteen sekä suunnittelevan sellaista kokonaisuutta kansainvälisyyskasvatuksesta. Olemme eri aineiden opettajia ja opetamme eri porukoita, joten kovin tiivistä yhteistyötä emme keskenämme pystyneet tekemään. Projektimme siis levisi ja laajeni eikä jäänyt vain meidän väliseksemme: erilaisia asioita kansainvälisyyteen liittyen on kokeiltu muidenkin opettajien aloitteesta ja heidän tunneillaan, ja asiasta ovat päässeet osallisiksi muutkin kuin alkusuunnittelussa mukana olleet ryhmät.

Suurinta kv-projektia tänä keväänä toteuttaa 9a-luokka, joka vierailee Tanskassa viikolla 16. Sama luokka isännöi osaksi myös ranskalaisia vieraita viikolla 19. Molemmat vierailut liittyvät Future me - Grön bro -projektiin, jossa kansainvälistä yhteistyötä on jo tehty Google Classroom -alustalla. Projekti on monivuotinen, ja 9a-luokalle on jo seuraaja.

Varsinaisia laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyviä teemaviikkoja koulussamme alettiinkin suunnitella aineryhmittäin, ja kansainvälisyysasioita pääsivät miettimään kieltenopettajat.

Ihmisen biologia:

Luusto, kipu, aivastaminen, sohvaperuna ja nuuska.

DOP-tutkimuksia Pulpin koululla keväällä 2016

Susanna Pasanen, Juha Nikkinen ja 5. lk

Meidän oppimisyhteisöön kuuluu 18 viidennen luokan oppilasta, luokanopettaja ja rehtori. Tutkimusprojektiin käytettiin aikaa noin 20 tuntia.

Oppilaat valitsivat neljästä aihepiiristä yhden, ihmisen biologian. Ilmiö otettiin haltuun ryhmissä piirtämällä isolle kartongille ihmisen ääriviivat ja piirtämällä siihen kaikki, mitä aiheesta tiedettiin. Ilmiö tarkentui niin, että oppilaille annettiin aiheita ihmisen biologian sisältä, joista oppilaat kirjoittivat vähintään viisi kysymystä. Seuraavaksi valittiin ilmiöt, jotka herättivät eniten kysymyksiä. Oppilaat jaettiin ryhmiin kiinnostuksen kohteiden perusteella. Syntyi kuusi ryhmää, joissa oli 2-4 oppilasta per ryhmä. Ryhmien aiheita olivat luusto, kipu, aivastaminen, sohvaperuna ja nuuska.

Oppilaat työskentelivät tutkimuskammioissaan koulun ryhmätyötiloissa melko itsenäisesti. Työskentely aloitettiin suunnittelemalla ryhmälle säännöt ja tiivistämällä kysymykset muutamaan tärkeään tutkimuskysymykseen. Ryhmät ohjattiin pohtimaan, mistä tietoa löytyy, miten tieto dokumentoidaan ja miten tulokset esitetään. Välillä pysähdyttiin arvioimaan, mitä on tehty, mitä muut ryhmät olivat tehneet ja millaisia näkökulmia oli valittu.

Oppilaat etsivät perustietoja aiheistaan oppikirjoista, verkosta ja Pulpin kirjastosta. Yhdessä pohdittiin asiantuntijoiden valitsemista ja lähestymistapaa. Kaikille ryhmille löydettiin useita asiantuntijoita terveydenhuollon ammattilaisista. Oppilaat kirjoittivat heille kysymyksiä sähköpostilla. Oppilaiden kysymykset otettiin vakavasti ja he saivat todella hienoja vastauksia.

Oppilaat kokosivat tulokset diaesityksiin. Yksi ryhmä teki kirjan ja yksi julisteen. Yksi ryhmä videoi tekemiään kokeiluja. Ryhmät esittelivät tuotoksensa toisilleen ja antoivat samalla palautetta esityksistä. Tutkimukset on tarkoitus julkaista vielä koko koululle.

Oppilaiden mielestä tämä oli mukava tapa työskennellä ja he toivoivat, että tällaisia projekteja tehdään jatkossakin.

Koulunkäynti ennen vanhaan

Lönnrotin koulu

Lönnrotin koulun 1b, 2b, 1-2a, 3-4a ja 4b yhteistyöprojekti.

Muodostimme kuusi ryhmää, jotka työskentelivät oman valitsemansa aiheen kanssa. Kaikilla ryhmillä työskentelypolku oli suurin piirtein samanlainen: ryhmän tutustuminen, säännöt, tutkimuskysymykset, aineiston valinta ja kerääminen sekä tulosten dokumentointi. Erilaisista syistä johtuen, kaikki ryhmät eivät pystyneet dokumentoimaan omia tuotoksiaan julkaistavaksi asti.

Työskentelyn haasteina koimme yhteisten aikataulujen löytymisen monen luokan kesken, hyvin heterogeeniset ryhmät ja aiheen vaikeaselkoisuuden joillekin osallistujista. Suurin osa lapsista oli puolestaan hyvin motivoituneita tällaiseen yhteiseen työskentelyyn. He myös harjaantuivat toimimaan erilaisissa ryhmissä ja tutustuivat toisiinsa. Oppilaat saivat käsityksen siitä, millaista tutkimuksen tekeminen on ja mitä vaiheita siihen kuuluu. Samalla he tutustuivat myös tutkimustulosten dokumentointiin eri muodoissa; kuvina, leikkeinä, piirroshahmoina, tekstinä jne.

Tervapata

Tulkaa lapset tulkaa

Dop-projekti Avaruus

Ylämaan koulu

Luokka: 3-4 lk.
Opettaja: Sini Aspelund

Opettaja valitsi ennakkoon ilmiöksi avaruuden, joka aiheena herättää lapsissa paljon kiinnostusta. Oppimisyhteisö muodostui 25 oppilaan yhdysluokasta (3-4lk.), yhdestä opettajasta ja satunnaisesti koulunkäynninohjaajasta. Opettaja muodosti ennakkoon oppilaista viisi viiden hengen ryhmää. Aluksi oppilaat tekivät valkoisen paperin testin, jonka ohjeistuksena oli kirjoittaa ja/tai piirtää omat tietonsa avaruuteen liittyen. Testin jälkeen oppilaat pohtivat ryhmissään, mistä he voisivat saada tietoa avaruuteen liittyen ja kirjasivat ajatuksensa paperille. Resurssien alkukartoituksen jälkeen katsoimme videon Yle Areenasta maailmankaikkeuden mittasuhteista. Videon jälkeen oppilaat pohtivat ryhmässä asioita, jotka avaruudessa ihmetyttää. Kysymykset kirjoitettiin ylös ja lopuksi niistä valittiin yksi, joka koko ryhmää kiinnosti. Tästä kysymyksestä muodostui ryhmän tutkimuskysymys. Ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista ryhmät tekivät itselleen työskentelysäännöt. Tietoja kerättiin Internetistä, koulun yhteydessä olevasta kirjastosta, oppikirjoista ja asiantuntijoilta puhelimen välityksellä. Ryhmät tekivät muun muassa animaatioita, videoita, pienoismalleja ja muistipelejä. Useimmat ryhmät tekivät kirjan aiheestaan Book Creator-sovelluksen avulla. Oppilaat olivat hyvin innostuneita projektista sen vapauden vuoksi.

Revontulet

Lavolan koulu

Lavolan koulun 1.-2.- luokkalaiset (74 oppilasta) valitsivat tutkittavaksi aiheeksi revontulet. Aiheeseen virittäydyttiin kuuntelemalla revontuliaiheinen runo, josta kävi ilmi sadunomainen selitys revontulien synnylle. Aihe herätti paljon kysymyksiä. Kysymykset koottiin ryhmätyönä isoille papereille, jonka jälkeen kysymykset ryhmiteltiin ja muokattiin tutkimuskysymyksiksi.

Oppilaat tutustuivat kysymyksiin ja valitsivat itseään kiinnostavan tutkimusaiheen. Kaikki oppilaat eivät löytäneet itseään kiinnostavaa kysymystä, jota olisivat alkaneet tutkia. He saivat miettiä vaihtoehtoisia tapoja käsitellä revontuliaihetta. Osa heistä halusi ilmentää revontulia musiikin keinoin ja osa tanssien. Oppilaat suunnittelivat tanssin koreografian, sekä laulun sanat ja säestyksen itse. Lisäksi yksi ryhmä toteutti projektin haastattelututkimuksena.

Työskentely aloitettiin tiedonkeruulla. Tietolähteinä käytettiin kirjoja, internettiä, sanomalehtiä, ja vanhempia. Haastatteluryhmä keräsi tietoa koulun henkilökunnalta ja oppilailta. Haasteena tiedonkeruussa oli lukutaito ja olennaisen tiedon löytäminen. Kaikki ryhmät tarvitsivat työskentelyssä runsaasti aikuisten ohjausta. Tämä aiheutti jatkuvia ongelmia, koska aikuisia ei riittänyt jokaiselle ryhmälle. Uusi tapa toimia ja ikätaso toivat lisähaasteen projektiin. Luovilla ryhmillä mielenkiinto pysyi paremmin yllä koko projektin ajan. Oppilaat työskentelivät projektin parissa n. kuusi tuntia. Projektin suurimpana antina oli yhteinen tekeminen eri oppilaiden ja luokka-asteiden välillä. Projekti opetti myös pitkäjänteisyyttä.

Oppilaat käyttivät dokumentoinnissa Book Creator-ohjelmaa. Tuotokset kerättiin yhteen ja ne on tarkoitus esitellä koko koululle.

Sääprojekti

Pontuksen koulu

Pontuksen koulun Mustolan ja Muukonniemen yhteisen Dop -projektin aiheeksi valikoitui sää. Aluksi oppilaat tekivät ns.tyhjän paperin kokeen eli ajatuskartan säätiedoistaan. Aihetta pohjustettiin keskustelemalla säästä, laulamalla ja leikkimällä ja lukemalla sääsatuja. Myös sääkarttoja tutkittiin, kuunneltiin säätiedotuksia ja säätilaa seurattiin koko projektin ajan.

1.-3. luokan oppilaista muodostettiin sekaryhmiä, jotka miettivät säähän liittyviä kysymyksiä ja valitsivat niistä yhden tutkimuskohteen. Lapsia kiinnostivat: tuulen, salaman, pilvien, lumihiutaleiden ja tornadon synty ja lumen koostumus. Ryhmät miettivät ja kokosivat Popplet-ajatuskartan käytössä olevista resursseista. Oppilaat etsivät tietoa kirjoista ja internetistä ja kyselivät asiasta kotiväeltä. Löydetystä tiedosta tehtiin muistiinpanot. Ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat aiheeseen liittyvän pienen kokeen. Ryhmien tuotokset koottiin ThingLink -alustalle ja esiteltiin muille ryhmille. Lopuksi tehtiin tyhjän paperin koe uudelleen. Projektin yhteydessä oppilaat harjoittelivat TVT -taitoja, ryhmätyöskentelyä, tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta sekä aikataulussa pysymistä.

Sanomalehtiprojekti

Lauritsalan koulu

Toteutimme projektin Lauritsalan koulun 3c luokassa helmikuun 2016 aikana. Luokka on inkluusioluokka, jossa on 22 oppilasta. Oppilaista yhdeksän on erityisen tuen oppilaita ja kahdella on tehostetun tuen päätös. Luokassa on kaksi opettajaa, luokanopettaja ja erityisluokanopettaja sekä koulunkäynnin ohjaaja melkein kaikilla oppitunneilla.

Sanomalehti valikoitui projektimme aiheeksi, koska luokkamme osallistui valtakunnalliseen sanomalehtiviikkoon. Projekti aloitettiin tutustumiskäynnillä EteläSaimaan lehtitaloon. Ennen käyntiä oppilaat tekivät tyhjän paperin testin sekä keskusteltiin siitä, mihin kannattaa lehtitalolla kiinnittää huomiota. Vierailun jälkeen keskusteltiin sanomalehteen liittyvistä aiheista ja tutkimuskohteista ja ryhmät muodostuivat mielenkiinnon mukaan. Tutkimusaiheiksi valikoituivat paperin valmistus, toimittajan työ, kuvaajan työ, mainokset ja sarjakuvat. Ryhmätyöskentelylle mietittiin yhteiset pelisäännöt.

Oppilaat keksivät tutkimusaiheisiinsa liittyviä kysymyksiä, joiden kautta tutkimuskohde tarkentui. Tämän jälkeen alettiin pohtia, kuinka tutkimuskysymyksiin voisi parhaiten saada vastauksia. Oppilaat etsivät tietoa esimerkiksi lehdistä, netistä, kirjoista, gallupkyselyllä ja asiantuntijahaastatteluilla. Lopputuotoksen ryhmät päättivät itse käyttäen chromen ja iPadien sovelluksia. Työt esiteltiin luokalle, jonka jälkeen arvioitiin oman ja ryhmän työskentelyn onnistumista.

Projektin aikana sanomalehteä hyödynnettiin lisäksi kuvataiteessa ja englannin opiskelussa. Esitysten jälkeen oppimista testattiin Kahoottietovisalla. Lisäksi toimittaja kävi luokassamme vierailulla projektin päättymisen jälkeen. Tällä tavalla kerrattiin vielä opittua ja oppilaiden tietämystä sanomalehdestä ilmiönä syvennettiin.

Terveellinen elämäntapa

Nuijamaan koulu

Opettaja: Taija Myllärinen

DOP-projektimme aiheena oli terveellinen elämäntapa. Aihe koskettaa meitä jokaista, joten oppilaat olivat alusta alkaen kiinnostuneita itse valitsemastaan osa-alueesta. Ilmiön tutkiminen oli motivoivaa ja lopulliset tuotokset olivat antoisia. Tyhjän paperin testi osoitti lopussa sen, että oppilaat olivat myös oppineet aiheesta ja kartuttaneet näin omaa tietämystään. Opettajana opin projektista paljon mm. siitä, mitä tulee ottaa huomioon projektia vetäessä ja mitä etuja laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta on.

Avaruus

Korkea-ahon koulu

Opettaja: Mirva Koikkalainen

Luokka: 1-2luokka, yhdysluokka

Kartoitimme aluksi lasten lähtötiedot tyhjän paperin ajatuskartalla. Kokosimme yhteisen ajatuskartan ja keskustelimme mistä tietoa voisi löytää.

Seuraavaksi tutustuimme aiheeseen eri tietolähteiden avulla ja lapset keksivät ryhmissä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Opettaja kirjoitti kysymykset puhtaaksi tietokoneella. Oppilaat luokittelivat ryhmissä open kirjoittamat kysymykset. Ryhmiä löytyi neljä: Aurinkokunta, avaruuden tutkiminen, Aurinko ja tähtikuviot sekä mustat aukot.

Sovimme yhdessä säännöt ryhmätyöhön.

Oppilaat saivat valita mitä asiaa haluavat tutkia. Ryhmien ohjeena oli kerätä tietoa aiheestaan ja kerätä se mustalle kartongille kuvin ja kirjoituksin. Kaikki tietolähteet oli käytettävissä.

Luokassamme vieraili tähtitutkija Martti Muinonen kaksi kertaa. Saimme Lappeenrannan Nova Ry:ltä kaukoputken lainaksi luokkaamme. Luokkamme oppilas toi Martille näytille "meteoriitin" kotoaan.

Ryhmätyöt esiteltiin kalamalja tyyppisesti luokkakavereille.

Aiheita syvennettiin luokassa vierailleiden kuvitteellisten hahmojen avulla (elokuvaohjaaja, taiteilija, kirjailija ja tähtitieteilijä). Ryhmät jatkoivat aiheensa tutkimista. Ryhmät tutustuivat mm. kaukoputken käyttöön ja katsoivat sillä tähtiä yökoulussa, tekivät trailerin avaruusmatkasta, kuvansivat mustia aukkoja askartelemalla ja tekivät aurinkokunta-lautapelin (koko luokan yhteinen projekti).

Näyttelijä Helena Anttonen vieraili koulussamme tähtitarhurina.

Loppuarviointia: Teimme ruusukkeet jokaiselle onnistuneesta ryhmätyöstä, arvioimme monisteen avulla mitä tunsimme ja opimme projektin aikana ja teimme tyhjän paperin ajatuskartan uudelleen.

Muuta puuhaa: Askarreltiin Aurinkokunta, astronautit ja satelliitit (tutustuttiin niihin tarkemmin) katsottiin avaruuskansiot- ohjelma, luettiin Urpoja Turpo avaruudessa ja Tatun ja Patun avaruuskirja, kirjoitettiin tarinoita avaruuskuvien avulla.

Pohdintaa:

Lapsilla tuntui olevan tietoa avaruudesta melko paljon jo ennestään. He eivät alussa olleet ihan niin innoissaan aiheesta kun olin kuvitellut.

Kysymysten keksimisvaihe oli mielenkiintoinen ja lapset tuntuivat helposti keksivän kysymyksiä. Yleisesti kysymykset olivat sellaisia, joihin he joko tiesivät vastauksen, tai uskoivat löytävänsä sen helposti. Vaati kannustamista rikkoa rajaa.

Kysymysten luokittelu ryhmiin sujui yllättävän helposti ja aihekokonaisuudet muotoutuivat selkeiksi ja järkeviksi.

Ryhmätyön säännöistä keskusteleminen oli järkevää. Ryhmät noudattivat niitä ja kannustivat toisiaan työhön. Open ohjausta vaati eniten töiden organisointi ryhmän sisällä. Oppilaat olivat motivoituneita tutkiessaan omaa aihettaan. Myös se oppilas, joka ei ollut päässyt haluamaansa ryhmään, totesi valinnan olleen lopulta paras!

Paperitöistä tuli laadultaan kohtalaisia ja tietoainesta olisi voinut olla enemmänkin. Kalamaljatyyppinen aiheen läpikäynti oli mielenkiintoinen, mutta vaatisi enemmän harjoittelua (asiantuntija rikastuttaisi tilannetta).

Aiheen syventäminen toimi eri ryhmillä hyvin eri tavoin... Ihan oikeiden tutimushypoteesien tekemiseen ei vielä päästy :(

Kaikki auttoivat toisiaan ja luokassa oli mahtava henki!

Arvioinnista selvisi, että avaruustietous oli kasvanut eri oppilailla eri tavoin. Nähtävissä oli tietojen selvää järjestäytymistä ja tiedon lisääntymistä, toisilla enemmän toisilla vähemmän. Eniten oli opittu yhdessä tekemistä ja tietojen etsimistä. Oli saatu hyvää palautetta ja tunnettu olo turvalliseksi. Martin vierailut koettiin merkityksellisiksi.

Aihe jäi elämään luokkaamme ja siitä luopuminen tuntui osasta lapsia kurjalta. Oppilaat tulevat kertomaan tähti- ja satelliittihavainnoistaan minulle, mikä tuntuu hyvältä :).

Australian ihmeet

Myllymäen koulu

Opettajat: Saila Järnberg, Marjo Huotarinen ja Antti-Pekka Pesonen

Mukana kaksi kuudennen luokan yleisopetuksen ryhmää ja yksi pienryhmä, yhteensä 45oppilasta.

Aloitimme ideoimaan DOP-projektiamme heti ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen. Käsittelimme englannin tunnilla Australiaa ja oppilailla heräsi paljon kysyttävää aiheesta. Emme ehtineet käsitellä kaikkea kiinnostavaa englannin tunneilla, joten päätimme valita Australian projektimme aiheeksi/alueeksi.

Lähdimme liikkeelle kartoittamalla oppilaiden aiheeseen liittyviä tietoja käsitekartan avulla. Tämän jälkeen keräsimme käsitekartat itsellemme saadaksemme kuvan oppilaiden ennakkotiedoista.

Seuraavan Dop-tapaamisemme jälkeen tarkensimme oppilaille DOP-projektimme tavoitteita ja kannustimme heitä löytämään asioita tai ilmiöitä liittyen Australiaan, josta he haluaisivat tietää enemmän. Autoimme heitä tarvittaessa löytämään tutkimusongelman. Oppilaiden laatimat tutkimusongelmat liittyivät mm. Australian eläimistöön, historiaan, maantieteellisiin asioihin. Tutkimusongelman selvittyä pyysimme kaikkia kirjoittamaan aiheensa isolle paperille. Seuraavaksi kaikki nousivat seisomaan ja näyttivät muille aiheensa. Oppilaat katsoivat löytyykö muilta samantyyppistä tutkimusongelmaa ja näin muodostuivat mahdolliset parit. Oppilailla oli vaihtoehto tehdä projektinsa myös yksin. Esittelimme oppilaille projektissamme käyttämämme Google-Docs-pohjan ja varmistimme, että kaikki oppivat käyttämään oppilaille uutta käyttöympäristöä.

Aloittaessamme projektia painotimme oppilaille tutkimuksen dokumentoinnin tärkeyttä. Oppilaat pitivät koko projektin ajan projektipäiväkirjaa, joka jäsentää heille projektin etenemistä ja omaa työskelyään. Projektipäiväkirja on myös tuki opettajalle työskentelyä arvioitaessa. Käytimme projektiin aikaa noin 10 oppituntia. Oppilaat hankkivat tietoa internetistä, kirjallisuudesta sekä eri alojen asiantuntijoilta. Tässä ajassa kaikki saivat projektin valmiiksi ja jakoivat sen opettajille arvioitaviksi.

Havaintoja:

● osalle oppilaista tietotekniikan käyttö vielä haasteellista

● oppilaat ottivat rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihin

● osa asiantuntijoista suhtautui yllättävän penseästi oppilaidemme kysymyksiin

● oppilaille vaikeaa ymmärtää ero tutkimustyön ja esitelmän teon välillä

● parityöskentely ei ole kaikille tehokas toimintamuoto

● Joillekin akateeminen vapaus oli haastavaa

● Oppilastyöt olivat tasoiltaan hyvin erilaisia, koska oppilasaineisto oli niin erilainen. Perinteisen tutkimustyön lisäksi tehtiin mm. muistipeli liittyen Australian maakilpikonniin

● Jatkossa tutkimuskohteeksi kannattaisi valita aihe, joka mahdollistaisi oppilaan tekemät empiiriset kokeet ja mittaukset